ensilumi ja vettä kengässä

Marraskuun toiseksi viimeinen viikko on lopuillaan. Kelit ovat olleet harmaita ja sateisia, mutta meitä piristi pääsy elokuviin. Kävimme koulukummien kanssa katsomassa Metsän tarina -elokuvan. Elokuva oli kaunis ja eteni rauhalliseen tahtiin. Lasten mieleen jäi erityisesti hienot otokset pöllöstä sekä salamointikohtaus.

Yksi harmaa aamupäivä käytettiin KIM-pelin pelaamiseen sekä Vettä kengässä -leikin opetteluun. Vanha tuttu leikki oli tämän päivänkin lapsille jännittävä ja mieleinen. Kukahan on minun parini? Pelaamisen päätteeksi muovailtiin. Aluksi ohjeena oli muovailla numeroita, sitten sai muovailla mitä halusi.

Leolla oli vettä kengässä.

 Valtteri kokeilee onneaan Annin suhteen. Vettä kengässä!

 Eetu löysi parin ja pääsi taivaaseen.

 Pareja on löytynyt jo aika paljon. Onnistaako Isacia?

 Emilkin löytää oman parinsa.

Manu on muovaillut paljon numeroita.

 Anni ja Valtteri taiteilevat numeroita.

 Jenni muovailee oman nimensä.

 Nastja tekee lumiukon, Topi muovailee pihaa.

 Aadan ihana etana.

 Leon lintu.

 Eetun pitkäkaula dinosaurus.

 Isacin linnoitus.

 Muovailun lisäksi kerettiin myös pelata ja leikkiä.

Torstaiaamu aloitettiin lukumääräkorttien askartelulla. Piti olla tarkkana, että siniset ja punaiset kortit tulivat vuorotellen. Ja korttiin piti leikata, sommitella ja liimata sopiva määrä neliöitä. Saimme tehtyä numerokorttien rinnalle lukumääräkortit 0 - 10. Kun kortit olivat järjestyksessä, olikin matikkatehtävän tekeminen helppoa.

Siniset ja punaiset vuorotellen.

 Neliöiden asettelu ja liimaus on tarkkaa puuhaa.

 Eetu on päässyt jo tekemään tehtävää.

 Numero- ja lukumääräkortit auttavat  lukusuoratehtävässä.

Sitten joku huomasi, että ulkona sataa lunta! Tehtävät laitettiin kansioon ja lähdettiin kiireesti ulos. Vähäisestä lumimäärästä otettiin kaikki ilo irti.

Lunta kerättiin kaikista mahdollisista paikoista, myös keinujen alta.

 Pallojen heittely on kielletty, mutta rakennella saa.

 Pikku lumiukko penkillä.

 Lumiukoista ei voi luopua jalispelin ajaksikaan.

 Kun kovasti tekee työtä, saa pienestäkin lumimäärästä ison pallon.

 Lumi innostaa yhteistyöhön.

 Lumienkeleitä pihalla.

monikulttuurisuusnäyttelyssä

Vierailimme torstaina 14.11. lähetys- ja monikulttuurisuusnäyttelyssä helluntaiseurakunnan tiloissa. Aluksi pääsimme tutustumaan Afrikka-osastoon ja erityisesti Tansaniaan, josta meille kertoi Markku Karjalainen. Tervehdimme toisiamme swahilin kielellä. Kuulimme, että Tansanian lipun sininen väri merkitsee taivasta, vihreä maata, musta ihmisten ihonväriä ja keltainen luonnon rikkauksia. Näimme paljon kauniita ja taidokkaita käsitöitä: yhdestä puusta veistettyjä pikkupatsaita, käsintehtyjä soittimia ja astiota sekä hienon banaaninlehdistä taiteillun veneen soutajineen. Lapset kokeilivat innokkaasti ja äänekkäästi rumpuja ja muita rytmisoittimia. Hiljaisempaa ääntä etsimme kuuntelemalla simpukan kuoresta meren kohinaa. Aada ja Isac pääsivät kokeilemaan mitä tapahtuu, kun tansanialaisperheen kotiin tulee vieraita; silloin talon naiset pesevät vieraiden jalat. Näimme myös tansanialaismiehen asun ja keihään. Seinällä komeili leopardin nahka. Markku kertoi, että leopardi on metsästetty keihäällä, ja nahassa olikin keihäänmentävä reikä. Suurta kiinnostusta herätti myös pöydällä komeillut krokotiili. Aluksi lapset luulivat, että se on joku lisko. Mutta se olikin ihka oikea krokotiilin poikanen, joka oli kuivattu ja täytetty. 

Oppaamme Markku muistutti meitä, kuinka onnekkaita olemme, kun saamme käydä koulua, juoda puhdasta vettä ja syödä vatsamme täyteen joka päivä. Tansaniaislapselle kouluun pääseminen ei ole itsestään selvää, koulussa ei tarjota ruokaa ja vesikin pitää keittää ennen kuin sitä voi juoda. 

 Oppaamme Markku ja tansanialaismiehen asu sekä keihäs.

Eetu kuuntelee meren ääniä.

Vesikannu ja banaanivene.

Krokotiilinpoikanen.

Emil tutkii leopardin nahkaa, muut soittavat.

Thaimaan asioista meille kertoi Raili Salmenkivi. Harjoittelimme tervehtimään ja kiittämään thaikielellä. Tiedämme nyt, että tervehtiessä ja kiittäessä on tärkeä myös kumartaa, ja että kiittää pitää jo ennen kuin ottaa lahjan vastaan. Ihailimme värikkäitä perhosia ja ötököitä sekä käärmeitä. Lapsia kiinnosti kovasti thaitalon pienoismalli. Näyttelyn oppaat ihmettelivät asiaa, sillä aiemmat lapsiryhmät eivät olleet kiinnittäneet taloon paljonkaan huomiota.

Thaimaanlainen koti pienoiskoossa. 

Perhoset ja ötökät ovat vähän suurempia kuin Mäntyharjulla.

Tämän käärmeen Raili oli itse pyydystänyt purkkiin.

Kobra.

Thailapsilla on vähän enemmän kirjaimia opeteltavaksi kuin suomalaisilla lapsilla.

 Kookospähkinä.

Valtteri ja Anni kokeilevat viilentävää viuhkaa.

Elefantti voi olla thaiperheessä kotieläimenä.

Pikaisen pysähtymisen teimme myös Mongolian ja Turkin osastoille, mutta sitten piti tehdä tilaa seuraaville ryhmille.

KIITOS MONIPUOLISESTA JA KIINNOSTAVASTA NÄYTTELYSTÄ.

pelipäivä

Saimme kutsun kirjastoon pelaamaan sinne hankittuja upouusia pelejä. Suvi oli meitä vastassa ja esitteli kartalta, mistä mitkäkin pelit löytyvät. Sovimme, että peliaikaa on käytettävissä neljä kertaa 20 minuuttia ja että pelivuorot vaihtuvat pillin vihellyksestä. Lapset valitsivat itselleen pelikaverin ja saivat pelipassin. Passiin tuli kerätä neljä leimaa, joista kaksi tuli olla pöytäpeleistä. Muut mahdolliset pelit olivat netti-, pc-, tabletti- ja konsolipelejä.

Suvi antaa ohjeet.

 Kartta ohjaa pelipaikoille.

Nettipelipaikoilla pelattiin muun muassa Papunetin pelejä.

 Tabletti oli suosittu.

Konsolipisteellä pelattiin Muumipeliä.

Pöytäpelipaikalla voi valita vaikkapa shakkipelin.

Kataminossa tarvittiin hahmotustaitoja ja nopeutta.

  

 Double-pelissä piti olla tarkkasilmäinen ja löytää kaksi samaa kuviota.  

  

Pelipasseja oli yksi kullekin peliparille, ja siitäpä tulikin sitten ongelma kumpi pelaajista passin saa. 

Ratkaisimme asian vetämällä pitkää tikkua.

Huomasimme, että vaikka nettipelit ovat suosittuja, niissä kuitenkin usein vain yksi kerrallaan pääsee pelaamaan ja muut odottavat. Pöytäpeleissä oli enemmän tekemisen meininkiä, iloa ja naurua. Lopuksi Suvi muistutti vielä pelien ikärajoista ja toivotti lapset vanhempineen pelailemaan pelejä kirjastoon tai lainaamaan niitä kotiin.

Kiitos kirjastolle kivasta peliaamusta.