uimakoulussa

Ensimmäinen uimakoulu aloitettiin kuivalla maalla. A-luokan polskiessa me kävimme kiipeilemässä urheilukentän laidalla olevassa telineessä. Kentän toiselle puolelle metsikköön oli valmistumassa vähän huimempi kiipeilypaikka. Sitä kävimme vain ihailemassa.

Sitten uikkarit päälle ja altaaseen, jossa Hanna meitä jo odottikin. Aluksi etsittiin renkaita altaan pohjalta ja sitten harjoiteltiin potjuja. Ensin potkittiin niin, että vesi roiskui, sitten yritettiin pitää potkut veden alla. Harjoiteltiin myös kastamaan nokka vedessä ja puhaltamaan veteen.

Uimakoulun X-hipassa kaverin voi pelastaa sukeltamalla käden alta. Lautojen kanssa harjoiteltiin liukuja ja potkuja.

Toisella uintikerralla osa porukasta lähti isompaan altaaseen lötköpötköjen kanssa. Pötköt olivat uidessa välillä rinnan, välillä selän alla. Sillävälin pikkualtaassa uitiin lautojen kanssa.

Lopuksi koko porukka taas polski yhdessä pikkualtaassa. Renkaiden läpi sai sukeltaa, jos uskalsi. Lopussa tehtiin piiri, jossa mentiin vesijuoksua. Kun suunta vaihtui, vauhti vähän hiljeni.

Toisen uintikerran päätteksi kävimme katsomassa hevosia. Osa tytöistä jatsoi ihastella niitä jonkin aikaa, mutta poikia alkoi pian kiinnostaa aitauksen vieressä lojuvat puut. Oli aika lähteä kotimatkalle. Vielä yksi uintikerta odottaa!

kummitunnilla

Tämän vuoden aikana kummitunteja on pidetty kolmesti. Helmikuussa pelattiin pöytäpelejä. Maaliskuussa piti lähteä mäenlaskuun, mutta päädyimmekin pelaamaan kirkkistä, polttopalloa ja hippaa ihan sulalla maalla.

Huhtikuussa askartelimme yhdessä virpomisvitsoja. Oksiin valmistui kukkia, spiraaleja ja pikku ampiaisia. Kun työt saatiin valmiiksi, lähdimme yhdessä ruokalaan syömään. Eskareista oli hauska syödä ison ruokalan puolella ja oman kummin vieressä. Ruokailun jälkeen pihalla oli käynnissä jalkopallo- ja sählypelit, hiekkahommat, kiipeilyt ja keinumiset.

  

 Virpomisloruja harjoittelimme, kun vitsat valmistuivat.

kevään merkkejä

Kevätaurinko lämmittää nyt sisälläkin; sen verran monta aurinkoa luokan takaseinällä loistaa. Lapset piirsivät harpilla ympyröitä ja maalasivat syntyneet renkaat vesiväreillä niin, että ne ovat reunalta vaaleankeltaiset ja tummenevat keskeltä. Auringon keskus loistaa oranssinpunaisena.

Auringonpaiste sai myös ruohon kasvamaan ja lampaat hyppäämään ruohikkoon. Aluksi leikkasimme paperista sabluunan, lampaanvartalon, ja kiinitimme sen valkoiselle vesiväripaperille sinitarralla. Myös paperin reunat oli teipattu. Sitten teimme pahvinpalasta ja villalangasta leimasimen, jolla painoimme vihreitä ruohonkorsia vesiväripaperille. Kun teippi poistettiin, paperiin jäi valkoiset kehykset ja kun sabluuna poistettiin, ruohikossa näkyi pullea lammas. Lopuksi leikkasimme mustasta paperista lampaalle jalat, hännän, pään ja korvat. 

Multahommiakin on kevään kunniaksi tehty. Kouluruokalasta kierrätetyt kiisselipurkit toimivat nyt rairuohon kasvatuspurkkeina. Tai itse asiassa kylvimme niihin ohraa. Muitakin kylvökokeiluja on tehty, mutta niistä juttua sitten myöhemmin.

Ohra iti hyvin ja muutamassa päivässä purkit viheriöivät kauniisti. Koristelimme ruohopurkit rypytetyllä kreppipaperilla ja pikku kukalla.