yhteistyötä

Tiistaina 27.11. vietimme taas esikkoaamua ykkös- ja kakkosluokkalaisten kanssa. Tällä kertaa ei kierrelty eri rasteilla vaan keskityttiin jouluisiin askarteluihin. Yksi ryhmä pääsi tekemään ikkunakoristeita ja toinen kynttilöitä ja tähtiä. Kolmannessa ryhmässä tehtiin koristepipareita kartongista ja neljännessä koristepiparit leivottiin oikeasta piparitaikinasta. Viidennessä ryhmässä tehtiin tonttuja, ja kuudennessa ryhmässä joulukuusi ja kuusenkoristeet. Yhteistyönä valmistetut askartelut ovat joulukuun aikana ihailtavissa Mäntyharjun kirjaston lasten- ja nuortenosastolla.

Koivunoksista valmistettuja tähtiä.

Pipareita kartongista ja taikinasta.

Keskiviikkona vietimme kummituntia. Kuudesluokkalaiset kummit olivat valmistautuneet keskustelemaan lasten kanssa hyvistä tavoista. Apuna olivat kuvat ja runot. Vilkasta porinaa pöydissä käytiin. Ja kun keskustelut oli saatu loppuun, otettiin esille pelit ja kirjat.

kumma kirje

Tällä viikolla lukudiplomiin luettiin Leena Laulajaisen kirja Kumma kirje. Kirja kertoo nallesta, joka saa elämänsä ensimmäisen kirjeen. Nalle tuntee kyllä kirjaimet, mutta osaa lukea kirjeestä vain oman nimensä. Nalle huolestuu, kun löytää kirjeestä luvun 13; onkohan se epäonnen numero. Onko kirje uhkaus tai varoitus? Kirje tuoksuu palaneille piparkakuille; ehkä sen on lähettänyt piparkakkutalon noita... Nalle ystävineen yrittää selvittää viestin sisältöä, ja lopulta  kumppanukset tapaavat Topi-tontun, joka osaa lukea. Salaperäinen kirje onkin kutsu Vilpertin syntymäpäiville! Päivänsankari Vilpertti saa Topi-tontulta lahjaksi taika-avaimen sanojen ja kirjainten maailmaan. Synttärivieraat piipahtavat taika-avaimen avulla niin sadun kuin tiedon maailmassakin. Ja tonttu kertoo, että lukemaan opittuaan jokainen saa lahjaksi oman taika-avaimensa.

Lukudiplomitehtävänä valmistimme kaunista kirjepaperia ja kirjoitimme oman kirjeen. Lapset töpöttivät sabluunan avulla kuvioita paperille. Seuraavana päivänä papereiden kuivuttua aloimme pohtimaan, miksi kirjeitä ylipäänsä kirjoitetaan: kysellään tuttavan kuulumisia ja kerrotaan omista kuulumisista, toivotetaan toiselle onnea tai hyvää vointia. Sitten lapset miettivät, kenelle he haluaisivat kirjeen kirjoittaa. Sovimme, että kirjettä ei tällä kertaa kirjoiteta eskarikaverille vaan jollekulle muulle. Aika moni halusi kirjoittaa kotiväelle, äidille tai mummille. Muutama kirje kirjoitettiin kummille tai kaverille. Ja pari kirjettä lähti koulukummien iloksi. Lapset sanelivat kirjeen sisällön, aikuiset kirjoittivat mallin ja sitten lapset pääsivät itse kirjoitushommiin. Lopuksi taitoimme kirjeet kuoriin ja lähetimme ne ilahduttamaan perhettä ja ystäviä.

kauhukakara

Tänään kävimme kuuntelemassa Kauhukakara-yhtyeen konserttia Lukion salissa. Yhtyeessä musisoivat Tuomas, joka soitti pianoa, Joonas, joka rytmitti soittoa akustisella bassokitaralla, Pauli, joka soitti saksofoneja ja Anni, joka soitti selloa ja lauloi. Monia muitakin soittimia käytettiin, esimerkiksi kellopeliä ja melodikaa. Kuulimme muun muassa riehakkaan Pulkkamäessä laulun, kauniin ja surumielisen Mäyränkummun Tragadian, hauskan Oravan Elämää ja keinahtelevan Lehmilammen valssin; kaikki yhtyeen jäsenten omaa tuotantoa. Saimme nähdä ja kuulla paljon improvisointia. Myös kuulijan mielikuvitukselle jätettiin tilaa: kaikissa lauluissa ei ollut sanoja, vaikka niissä laulettiinkin; solistin ääni soi yhtenä soittimena muiden joukossa ja laulun tarinan sai jokainen miettiä mieleisekseen.

Ja jos lapset haluavat tänään kaivaa keittiön kaapista kattilat, kakkuvuoat ja säilykepurkit esille, niin he vain ottavat mallia aamuisesta konsertista, jossa saatiin aikaan mahtava rummutus kaikenlaisia keittiövälineitä käyttämällä.

Lasten mielestä oli mukavinta osallistua konserttiin taputtamalla. Taputimme hiljaista hiirentaputusta ja voimakasta karhuntaputusta ja kaikkea siltä väliltä. Lapsista oli myös hauskaa, kun Anni lauloi oopperaäänellä.

Eskarimme eivät olleet konsertissa ollenkaan kauhukakaroita, vaan käyttäytyivät oikein mallikkaasti. Aamulla ennen konserttiin lähtöä kerkisimme käydä Arjan Askaleittain-tuokioilla, jossa tällä kertaa puhuttiin rauhoittumisesta. Harjoittelimme hengittämään syvään ja laskemaan viiteen, jos joku asia meitä kovasti hermostuttaa tai suututtaa. Pienen rauhoittumisen jälkeen osaamme toimia hankalissa tilanteissa järkevämmin, toivottavasti...

marraskuun alun poimintoja

Keskiviikkona 31.10. kävimme Kinossa katsomassa elokuvan Risto Räppääjä ja viileä Venla. Leffaseuraksi saimme koulukummit. Kummit tulivat hakemaan meitä eskarin pihalta, josta marssimme pitkässä jonossa Lukiolle. Kummit huolehtivat eskareiden vaatteet naulakkoon ja katsomossa istuivat oman kummilapsensa vieressä. Samoin elokuvan loputtua kummit avustivat vaatteiden pukemisessa.

Elokuva oli hauska ja värikäs, kesäinen. Elokuva kertoi tärkeää asiaa siitä, että jokaisen on saatava olla oma itsensä ja että ystävyydestä pitää huolehtia. Laulut olivat tarttuvia ja niitä tuntui moni lapsi laulelevan ja hyräilevän elokuvan jälkeen. Viileää Venlaa myös leikittiin pihalla elokuvan jälkeen.

Tiistaina 6.11. saimme vieraaksi Niemelän Päivin seurakunnasta. Päivi kertoi meille Matias-pojasta ja Sanni-mummosta. Lapset kuuntelivat hievahtamatta Päivin lempeää kerrontaa ja katselivat kauniita nukkeja ja yksityiskohtaista rekvisiittaa. Päivin kertomus käsitteli kuolemaa ja aihe sai lapset mietteliäiksi. Sytytimme kynttilöitä niille läheisille, jotka eivät enää ole täällä kanssamme. Lopuksi lauloimme vanhat tutut lastenvirret Ystävä sä lapsien ja Täällä Pohjantähden alla. Kiitos Päivi vierailusta.

Lapset ovat ottaneet ilon irti vähäisestä maahan sataneesta lumesta. Lumipallojen heitto on koulussa kielletty, mutta isoja palloja on vieritelty ja monenmoista ukkoa ja lumiheppaa on rakennettu. Lumipallot ovat kyllä olleet väriltään enempi mustia kuin valkoisia...

Isät viettävät tulevana viikonloppuna omaa juhlapäiväänsä. Ja eskarit ovat tietysti valmistaneet isille pientä yllätystä. Koska lahjoja ei vielä ole avattu, niin tässä vain pientä vihjettä siitä, mitä paketista sunnuntaina paljastuu. Mitään syötävää se ei ole, vaikka siihen onkin käytetty makaroneja... HYVÄÄ ISÄINPÄIVÄÄ.

Perjantaina 9.11. nautiskelimme kirkkaasta päivästä ja raikkaasta pakkaskelistä ulkoilemalla koko aamupäivän. Kävelimme Rantatiellä ja kävimme leikkimässä jopa kahdessa leikkipuistossa; Haapaseläntiellä ja Asemanlammella.

Ruokailun jälkeen leikit jatkuivat sisällä. Pikkulegot ovat tällä hetkellä poikien suosituimmat lelut. Tytöt leikkivät usein pikkuhevosilla tai ovat itse kissoja ja koiria. Lokon-palikoilla rakentelevat niin tytöt kuin pojat. Osa lapsista haluaa vapaan leikin aikana piirtää; alkusyksystä saadut puuhavihot alkavat muutamalla innokkaalla piirtäjällä ja värittäjällä olla melkein täynnä. Myös Hama-helmitöitä on valmistunut viime viikkoina runsaasti.