Tänään kävimme kuuntelemassa Kauhukakara-yhtyeen konserttia Lukion salissa. Yhtyeessä musisoivat Tuomas, joka soitti pianoa, Joonas, joka rytmitti soittoa akustisella bassokitaralla, Pauli, joka soitti saksofoneja ja Anni, joka soitti selloa ja lauloi. Monia muitakin soittimia käytettiin, esimerkiksi kellopeliä ja melodikaa. Kuulimme muun muassa riehakkaan Pulkkamäessä laulun, kauniin ja surumielisen Mäyränkummun Tragadian, hauskan Oravan Elämää ja keinahtelevan Lehmilammen valssin; kaikki yhtyeen jäsenten omaa tuotantoa. Saimme nähdä ja kuulla paljon improvisointia. Myös kuulijan mielikuvitukselle jätettiin tilaa: kaikissa lauluissa ei ollut sanoja, vaikka niissä laulettiinkin; solistin ääni soi yhtenä soittimena muiden joukossa ja laulun tarinan sai jokainen miettiä mieleisekseen.
Ja jos lapset haluavat tänään kaivaa keittiön kaapista kattilat, kakkuvuoat ja säilykepurkit esille, niin he vain ottavat mallia aamuisesta konsertista, jossa saatiin aikaan mahtava rummutus kaikenlaisia keittiövälineitä käyttämällä.
Lasten mielestä oli mukavinta osallistua konserttiin taputtamalla. Taputimme hiljaista hiirentaputusta ja voimakasta karhuntaputusta ja kaikkea siltä väliltä. Lapsista oli myös hauskaa, kun Anni lauloi oopperaäänellä.
Eskarimme eivät olleet konsertissa ollenkaan kauhukakaroita, vaan käyttäytyivät oikein mallikkaasti. Aamulla ennen konserttiin lähtöä kerkisimme käydä Arjan Askaleittain-tuokioilla, jossa tällä kertaa puhuttiin rauhoittumisesta. Harjoittelimme hengittämään syvään ja laskemaan viiteen, jos joku asia meitä kovasti hermostuttaa tai suututtaa. Pienen rauhoittumisen jälkeen osaamme toimia hankalissa tilanteissa järkevämmin, toivottavasti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti