Eskarissa on jätetty Pikkumetsän tehtävät joulutauolle, mutta tekemistä, kiirettä ja vähän salaisuuksiakin on silti riittänyt joka päivälle. Jouluesikossa askarreltiin joulujuhlakutsuja ja sydämiä. Sydämet olivat kyllä niin vaikeita ja työläitä, joten meidän piti jatkaa niiden tekemistä seuraavana päivänä. Oman luokan seinän koristimme jouluisilla piirustuksilla. Ja seinää koristaa tietenkin myös joulukalenteri. Kalenterissa on tonttuja ja runoja. Joka päivä joku saa yhden tonttukortin omakseen.
Jouluiset piirustukset seinällä.
Esikkosydämet.
Pikkuinen joulukuusi on koristeltu olki- ja lippukoristeilla sekä valoilla.
Joulun lapsikin on löytänyt luokkaamme.
Joulukuun ensimmäinen päivä toi mukanaan yllätyksen, kun luokasta löytyi pikkuruinen tonttulakki. Emme tienneet, kenelle se kuului, joten laitoimme sen kaappiin talteen. Kuinka ollakaan, seuraavana päivänä saimme kirjeen, jossa Aatos Sällinen, nuorempi joulutonttu, kertoi kadottaneensa lakkinsa ja pyysi löytäjää palauttamaan sen. Palautimme lakin ohjeen mukaan kirjekuoressa eskarin oven suuhun eikä aikaakaan, kun kirje oli kadonnut. Palkkioksi tonttulakin löytämisestä ja palauttamisesta saimme Aatos-tontulta punaiset tikkarit. Aatos on muistanut meitä kirjeillä ja sillä näyttää olevan yllättävän hyvät tiedot eskarin toiminnasta. Kun meillä oli piparinleivontapäivä, saimme tontulta lainaksi Korvatunturin piparimuotit. Tonttu on myös toivonut kuulevansa joululauluja. Mutta metelistä ja riitelystä tonttu ei tykkää. Silloin se ei uskalla tulla hakemaan tai tuomaan kirjeitä. Nähtävästi Aatos-tonttu on tykännyt näkemästään ja kuulemastaan, kun se oli piilottanut luokkaan pienen joulupaketin.
Aatos-tontun kirjeitä.
Leivontapäivänä meillä oli valmis piparkakkutaikina.
Joten päästiin heti kaulitsemaan.
Sitten otettiin muotilla pipareita.
Irroteltiin reunat.
Pistettiin piparit pellille.
Ja syötiin loppu taikina!
Itseleivotut piparit sai viedä kotiin, mutta riitti niitä eskarissakin maisteltavaksi. Olemme käyneet pari kertaa salissa harjoittelemassa joulujuhlaa varten. Menoa ja meininkiä ja varsinkin ääntä on riittänyt, kun esiintyminen on niin jännittävää ja varmaan väsymyskin painaa jo näin syyslukukauden lopulla. Tässäkin asiassa piparit tulivat avuksi. Kun luvassa oli piparipalkkio hyvin sujuneen harjoituksen päätteeksi, niin hommahan sujui kuin tanssi ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti